11.11.2011

Itsenäistyminen

Viikko sitten lehdessä oli ilmoitus. Pari päivää ajatus muhi päässäni ja sunnuntaina tein hakemuksen netissä. Heti seuraavana päivänä sain soiton ja minua pyydettiin haastatteluun. Keskiviikkona, kello 18, istuin alas mukavan naishenkilön kanssa, hän kaivoi kaavakkeen esiin ja alkoi kyselemään paperilta kysymyksiä. Ensimmäisen sivun täytti "OK"-merkinnät. Toiselle sivulle päästessään nainen totesi: "Mitä mä näitä sulta kyselen. Kyllähän mä näen että olet fiksu ja mukava nuori, ja juuri sellainen jota olen hakenut." Nainen sutaisi nopeat "ookoot" toisen paperin täyteen ja ilmoitti, että minulla on asunto.

Kuudennessa kerroksessa, yksiö kahdella huoneella ja keittokomerolla, sekä parvekkeella.

Tänään kävimme ostamassa lahjaksi saatuun keittiönpöytään tuolit. Mustat, 60-luvun pinnatuolit. Mukaan lähtivät myös suuri lasitölkki ja piirakkavuoka, sillä en muista tämän kaaoksen keskellä, omistanko jo sellaisen. Vielä en ole nähnyt asuntoa, enkä osaa hahmottaa sen kokoakaan pelkän pohjapiirroksen perusteella, mutta toivon hartaasti että mummon keinutuolille löytyy jostakin sopiva nurkka.

Ps. Kissani pissasi roskikseen. Pissa-Peikoksi häntä siis kutsuttakoon, jotta häpeän tunne olisi mahdollisimman suuri!

9 kommenttia :

Katariina kirjoitti...

Onneksi olkoon asunnon johdosta ! :)

Iida kirjoitti...

Kiitos Katariina (:

elppu kirjoitti...

vitsi onnee kämpästä! :)

Fandango kirjoitti...

onnea uuteen kotiin<3

Anonyymi kirjoitti...

Oi vähä hienoo! Onnea uudestaa asunnosta!

Tykkään sun blogista tosi paljon<3

Iida kirjoitti...

Kiitos kovasti <:

Siiri kirjoitti...

onnea! :)

ja hei sulla on mahtava kirjotustyyli, tykkään tosi paljon!

http://kolmekertaakolme.blogspot.com

kardemumma kirjoitti...

Onnea!

Iida kirjoitti...

Kiitos Siiri ja kardemumma (:

Kiirettä pitää; ehkä sitä jossain vaiheessa ehtii tätä blogiakin päivitellä...