LUUKKU 20: KISSOJEN JOULU

Ehkä tämän luukun olisi voinut suunnata kaikille rakkaille lemmikeillemme, mutta kissaihmisenä omistan tämän vain kissoille.

Istuessani sängyllä koneeni ääressä ja näpytellessäni tätä postausta, torkkui Jalmari ristittyjen jalkojeni muodostamassa pesässä. Meillä oli täydellinen yhteys. Jalmari oli kanssani samaa mieltä siitä, että ruoka ja läheisten seura on joulussa parasta. Joululahjatoiveitakin käytiin läpi ja avasin netistä kissojen tarvikkeita myyvän nettikaupan.

Laservalo on pakko saada! Sopivaa vain ei ole sattunut kohdalle, joten lupasin ottaa asiakseni etsiä sellaisen jouluun mennessä. Minkäänlaiset piiloleikit eivät ole Jalmaria kiinnostaneet, joten kankainen tunneliputkilo pölyttyy sohvan alla. Sen sijaan "papupalloksi" kutsuttu aktivointilelu, joka pyörittäessä pudottaa nappulaherkkuja lattialle, on ehdoton suosikki.

Vaikka uusi unipeti olisikin hieno, en sellaiseen suostu. Niitä on jo pari kappaletta saatu lahjaksi aiemmin, eikä niissä ole mukava nukkua. Parhaat nukkumapaikat ovat lampaantaljan päällä, saunan lauteilla ja rakosallaan olevan räppänän vieressä sängyn reunalla. Hyvin usein aamuyöstä kömmitään myös peiton alle lämpimään.

Mutta kukapa kissa voisi vastustaa syötävää joululahjaa? Kun herkun kietoo kevyesti kauniiseen silkkipaperiin, on eläinystävän helppo avata se itse. On kuitenkin hyvä muistaa seurata lahjan avaamista, ettei ahneemmanpuoleinen kissa syö paperia.