2.12.2015

LUUKKU 2: MIKÄ JOULU?

Lähdin selvittämään minkälainen joulu on ollut entisaikaan, silloin kun kristinuskosta tai coca cola-pukeista ei ollut tietoakaan.

Silloin ei joulusta tiedetty, mutta sadonkorjuunjuhlaa kekriä vietettiin satokauden päätteeksi mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä aikana. Kekri muistutti hyvin paljon nykyistä joulua, sillä yhdessä olo ja hyvä ruoka olivat koko juhlan perusta. "Kekri" -sana tarkoitti kansankielessä jonkin päättymistä ja sen miellettiin tarkoittavan myös vuoden loppua. Näin ollen kekriin kuului myös tulevaisuuden ennustaminen seuraavalle vuodelle, kuten meillä on tapana tehdä uutena vuotena. Kristinuskon levitessä Suomeen (noin tuhat vuotta sitten), kirkko kielsi kekrin viettämisen pakanajuhlana niin ankarasti, että juhlatapa, laulut ja runot jäivät unholaan.

Myöhemmin monet kekrin pohjimmaiset piirteet siirtyivät joulun viettoon. Uusia perinteitä on matkan varrella syntynyt paljon. Viittaukset ensimmäiseen koristeltuun puuhun on löydetty Lähi-idästä, kun taas muinaisessa Keski-Euroopassa oli tapana polttaa joulupölkky, jonka kipinöistä tehtiin ennustuksia ja jonka uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Samoihin aikoihin Suomessa koristeltiin tupa kuusen- tai havunoksilla samoista syistä. Joulukuusen laitto yleistyi Suomessa ylempiluokkaisten keskuudessa vasta 1800-luvulla, jolloin se ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa pieni joulukuusi nostettiin pöydälle.
Photograph Luukku by iidapaavola92 on 500px
Raamatussa Itämaan tietäjien väitettiin tuoneen pienelle Jeesuslapselle lahjoja, ja tästä on kristittyjen mukaan perinne joululahjojen antamiseen. Lahjoja on kuitenkin annettu jo paljon ennen kristinuskon saapumista Suomeen. Kekrinä lahjoja annettiin jumalille, jotta seuraava sato- ja metsästyskausi olisi suotuisa. Pohjolassa viikingit taas antoivat toisilleen lahjoja piristääkseen synkkää kaamosta. Lahjat eivät olleet suuria, mutta niihin liittyi arvoitus, joka piti ratkaista ennenkuin lahjan sai itselleen. Suomessa talonpoikaisväestössä tapana oli antaa lahjaksi uusia vaatteita. Oikeastaan ne kuuluivat osana palkkaan, mutta ne annettiin joulun tienoilla, jotta niihin saatiin lahjan tuntua. Herrasväen lahjat toisilleen olivat niin ikään vaatteita, mutta myös itse tehtyjä esineitä ja herkkuja. Eläimiäkin kohdeltiin jouluna erityisen hyvin. Tallin asukkaat saivat kauraa ja omenoita, kissoille tarjottiin lihaa tai kalaa ja linnuille ripustettiin lyhde tai talipalloja.

lähde, lähde, lähde, lähde, lähde

1 kommentti :

Kettu kirjoitti...

Onpa täällä hurjan kiva joulukalenteri, nyt vasta äkkäsin ja sain lueskella 5 luukkua kerralla :) Nyt pitää muistaa tulla joka päivä käymään.